Joka kymmenes opettaja ja esimies väkivallan kohteena

Jaa sivu:

Opettajilla, varhaiskasvattajilla ja opetus- ja kasvatusalan esimiehillä ei ole kovin hyvät valmiudet väkivalta- tai sen uhkatilanteissa toimimiseen. Tilanne on yleensä vaikea, herkkä ja vaativa, sillä yleensä väkivallan käyttäjä on lapsi tai nuori.

Opettajien ammattijärjestön (OAJ) työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo valmiuksien puutteen johtuvan siitä, että hyvinvointi- ja turvallisuusasioita ei käsitellä opettajakoulutuksessa perusteellisesti.

– Täydennyskoulutustakin näihin asioihin annetaan hajanaisesti. Oppilaitoksissa kyllä harjoitellaan pelastautumista rakennuksesta ulos ja rakennukseen sisään, joskin aika vähän. Sen sijaan tulipalon varalta harjoittelu on aktiivisempaa, sanoo Riina Länsikallio.

Väkivalta koskettaa noin joka kymmenettä opettajaa ja esimiestä. Yleisintä on joutua väkivallan kohteeksi varhaiskasvatuksessa työskenneltäessä. Seuraavaksi tulee perusopetus. Tiedot käyvät ilmi kouluterveyskyselystä, joka tehtiin viimeksi vuonna 2017. Uusi kysely  tehdään vuonna 2019.

Miten tilanteet käsitellään?

Väkivaltatilanteiden jälkikäsittely kasvatusalalla ei aina vastaa hyviä käytänteitä. Tilanteita jää kirjaamatta ja niiden käsittely osapuolten kesken ei tapahdu riittävän nopeasti.

– Tärkeää on, että tilanteet analysoidaan kunnolla asianosaisten kesken esimiehen läsnä ollessa. Kun aiheuttajana on lapsi, tapahtumasta on aina ilmoitettava viiveettä myös kotiin. Huoltajien kanssa on keskusteltava kuinka väkivaltatilanteita voidaan torjua ja välttää ja mitä oppilashuoltotoimia tämä edellyttää, sanoo Riina Länsikallio.

Vakavimmissa tapauksissa joudutaan selvittelyyn ottamaan mukaan myös lastensuojelu ja poliisi.

Vuoden 2015 alussa Työterveyslaitos ja OAJ yhdessä julkistivat STOP väkivallalle -ilmoitus- ja käsittelymenetelmän kouluille ja päiväkodeille. Rahoittajana oli sosiaali- ja terveysministeriön Työhyvinvointifoorumi.  Tämän tuloksena kouluilla ja päiväkodeilla on käytössään ilmaisia lomakkeita, joilla uhka- ja väkivaltatilanteista raportoidaan.

Tieto ei aina kulje

Työympäristöasiamies Riina Länsikallio sanoo kokemuksen osoittavan, että henkilöstöön kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet eivät suinkaan aina tule työpaikan työsuojeluvaltuutetun eikä aina esimiehenkään tietoon.

– Havaitsimme vuoden 2015 STOP väkivalta –hankkeessa, että silloinkin kun esimies saa tapahtuneesta tiedon, tämä ei useinkaan analysoi tilannetta väkivallan kohteena olleen alaisensa kanssa, eikä anna myöskään korjaustoimenpiteitä työturvallisuuteen, sanoo Länsikallio.

Työnantajan tehtävä on kuitenkin työturvallisuuslain perusteella selkeästi määritelty. Tämän velvollisuus on terveyttä uhkaavista tilanteista tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrittävä torjumaan väkivallan uhka vastaisuudessa.

– Henkilöstöön kohdistuvasta väkivallasta tulisi aina ilmoittaa poliisille. Poliisin suhtautuminen alle 15-vuotiaiden tekemään väkivaltaan vaihtelee, koska rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15-vuotiaana, mutta pitää muistaa, että myös lapsella on vahingonkorvausvelvollisuus, muistuttaa Riina Länsikallio.

Esimiehen rooli ja vastuu tärkeä

Koulukyselyissä on ilmennyt, ettei henkilöstöön kohdistuvaan väkivaltaan edelleenkään suhtauduta riittävän vakavasti. Kuten monilla muillakin väkivaltaherkillä aloilla, sitä pidetään jopa  ”ammattiin kuuluvana”.

On myös havaittu, että vastuu työturvallisuudesta on joskus epäselvä. On muistettava, että esimiehen rooli uhkien ja väkivallan torjunnassa on ratkaisevan tärkeä. Riikka Länsikallio sanoo:

– Juuri tämän vuoksi on tärkeää käsitellä ja analysoida kaikki tapaukset.

Tietosuoja esteenä

Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ole mitään yhteistä valtakunnallista toimintamallia uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Kaikilla kuitenkin pitäisi olla omat toimintaohjeet väkivallan ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja tilanteisiin puuttumiseksi. Näin ei kuitenkaan kaikkialla ole.

Myös tietosuoja on tekijä, joka koetaan usein ongelmaksi väkivaltatilanteita käsiteltäessä. Riina Länsikallio OAJ:stä sanoo, että kasvatus- ja opetusalalla salassapidosta ja tietosuojakysymyksistä on säädetty 30 eri laissa.

– Olemme esittäneet viranomaisten välisen tiedonkulun parantamista julkisuuslaissa ja turvallisuusrekisterissä.

– Opetusalalla on ilmennyt väkivaltatapauksia, joissa jollakin toimijalla on ollut oppilaasta tai opiskelijasta tietoa, mutta se ei ole välittynyt kasvatuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Hajallaan olevat julkisuutta ja salassapitoa koskevat säännökset olisikin koottava yhteen lakiin, esimerkiksi lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta, kertoo Riina Länsikallio OAJ:n tekemästä esityksestä viranomaisille.

– Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada lapsesta tai nuoresta turvallisuuden takaamisen edellyttämät välttämättömät tiedot, todetaan OAJ:n kannanotossa.