Yleistä uhka- ja väkivaltatilanteista

Se tapahtuu äkkiä, arvaamatta ja koska et ole varautunut siihen, se säikäyttää.

Väkivallan uhkatilanne tulee usein niin sanotusti puskasta. Joku vaan pimahtaa ja alkaa käyttäytyä aggressiivisesti. Se saattaa laukaista paniikkireaktion, joka vääjäämättä johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Äkkiä koululuokka on kauhuissaan, opiskelijaryhmä sekoaa, työpaikalla prosessi pysähtyy tai joukkuelajin katsojat käyttäytyvät uhkaavasti.

Väkivaltatilannetta tai sen uhan syntymistä ei aina voida ennakoida, mutta varautua siihen voidaan. Uhkatilanteet ovat työturvallisuusriski niin asiakaspalvelussa, kouluopetuksessa, hoitotyössä kuin esimerkiksi toimittajan pelastajan työtä tehtäessä.

Väkivallan uhka ei suinkaan aina ole kahden ihmisen välinen vaaratilanne, vaan sen yhä useammin uhka kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä, esimerkiksi koko koulun oppilaisiin ja henkilöstöön tai suuren ostoskeskuksen asiakkaisiin ja henkilökuntaan.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Turvajärjestelyt ja asenne kuntoon

Jotta uhkatilanteet voidaan hoitaa, ja estää paitsi niiden syntyminen niin myös leviäminen väkivallan teoksi, työpaikalla pitää varautua ennakolta. Ennakoiminen ja toimivat turvajärjestelyt ovat avaintekijät.

Näiden avainasioiden on oltava koko henkilöstön tiedossa ja heidän on voitava luottaa niiden toimivuuteen. Jos työpaikalla olevat ihmiset tuntevat olevansa turvattomia ja osaamattomia uhkatilanteissa, se lisää työviihtymättömyyttä, epävarmuutta ja saattaa johtaa jopa häiriötilanteiden kasvuun. Väärät tulkinnat tilanteista ja väärät toimintatavat voivat myös olla ärsyke uhkatilanteen syntymiselle.

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi osana työturvallisuutta on tärkeää. Riskien arvioinnin yhteydessä on selvitettävä millaisia väkivalta- ja uhkatilanteita työpaikalla esiintyy ja voi mahdollisesti tulevaisuudessa esiintyä.

Tässä yhteydessä henkilöstölle myös laaditaan ohjeistus kuinka tilanteisiin varaudutaan ja miten niiden hoidossa edetään.

Tarvitaan enemmän kuin numero 112

Työsuojelun olennainen osa on työntekijöiden koulutus vaara- ja uhkatilanteiden hallintaan. Siellä missä väkivallan uhka on olemassa, siellä työntekijöillä pitäisi olla riittävästi tietoa miten uhkatilanteet ratkaistaan. Tässä tarvitaan usein psykologisiakin taitoja, ei pelkästään numeroa 112 (yleinen hätänumero).

Koulutuksen avulla väkivaltaan mahdollisesti johtavia uhkatilanteita on mahdollista oppia ”lukemaan”. Kun tilanne tunnistetaan, on siihen helpompi löytää myös oikea työkalu ongelman ratkaisuksi.

Uhkatilanne on lähes aina vuorovaikutustilanne. Kummankin osapuolen, niin uhkaajan kuin uhatunkin käyttäytyminen vaikuttaa siihen mihin tilanne kehittyy.

Tarvitaan toimintaohje

Väkivaltatilanteiden varalta työpaikalla, oppilaitoksissa, harjoittelutiloissa yms. pitäisi olla yhteistyössä työnantajan ja työsuojeluhenkilöstön kanssa laadittu toimintaohje. Tämän toimintaohjeen pitäisi sisältää ainakin toimintatavat:

• sanallisen uhkailun hallintaan
• fyysisen väkivallan torjuntaan
• tekijän tuntomerkkien havainnointiin
• apuvälineiden käyttöön
• ilmoitusmenettelyyn
• jälkihoidon saamiseen (työväkivallasta aiheutunut vamma luetaan työtapaturmaksi)

Selkeästä toimintaohjeesta löytyvät myös tärkeät puhelinnumerot, tilaratkaisut ja mahdolliset pakoreitit.  

Tärkeää on myös korostaa, että uhka- ja väkivaltatilanteet on pyrittävä aina raportoimaan esimerkiksi väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoituslomakkeella työnantajalle ja käymään tilanne läpi uhan kohteeksi joutuneen henkilön kanssa. 

Uhkaaja voi olla pieni lapsi tai murhaaja

Uhkatilanteita ja väkivaltaa koetaan hyvin erilaisissa ammateissa, lastentarhanopettajista poliiseihin. Väkivallalla uhkaava tai itä käyttävä voi olla alle kouluikäinen lapsi tai paatunut murhaaja.

Tavallista on, että väkivallan fyysisiä jälkiä näkyy jo mainituissa ammateissa työskentelevien lisäksi esimerkiksi tarjoilijoilla, sosiaalityöntekijöillä ja sairaanhoitajilla. Opettajatkin saavat joskus osansa väkivaltaiseksi riehaantuneen oppilaan nyrkistä tai kynsistä.

Kaunista olisi, jos väkivallan käyttö ja sillä uhkaaminen pystyttäisiin toimintamallina  torjumaan siellä missä siihen on parhaat mahdollisuudet, nimittäin kodeissa, mutta ikävä kyllä merkit viittaavat päinvastaiseen kehitykseen.

Vantaan kouluissa 700 uhkaa vuodessa

Väkivalta- ja uhkatilanteetkin kasaantuvat sinne minne ihmisetkin. Pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien koulujen ongelmat ovat luonnollisesti maaseutua rajummat ja tapausmäärät kuulostavat suurista oppilasmääristä johtuen paljolta. Ongelmien kasvu kaikkien tutkimusten mukaan koulu- ja oppilaitoksissa on kutienkin lisääntynyt kaikkialla.

Kuriositeettina voi ottaa esimerkin Vantaalta. Kaupungin peruskouluissa tehtiin sivistystoimelle vuonna 2017 yli 700 ilmoitusta uhkatilanteista. Positiivista oli se, ettei määrä juuri kasvanut edellisestä vuodesta.

Tieto sähköisellä ilmoituslomakkeella

Kuten monissa muissakin kunnissa Vantaalla kerätään tiedot väkivalta- ja uhkatilanteista sähköisellä lomakkeella. Lomakkeen voi täyttää kuka tahansa koulun henkilöstöstä. Ilmoitetuista tapauksista osa koskee henkistä väkivaltaa (esim. uhkailu) ja osa fyysistä. Ilmoituksia tehdään myös kiinteistöön ja irtaimistoon kohdistuvista uhista.

Tavallisinta on, että opettaja joutuu väkivaltaiseen uhkatilanteeseen ja väkivallan kohteeksi rauhoitellessaan riiteleviä ja nujakoivia oppilaita. Vantaan kokemusten mukaan, jotka korreloivat hyvin koko maan tilannetta, eniten väkivaltatilanteita on alakouluissa. Yläkouluissakin tilanteet ovat tosin lisääntyneet.

Opettajien ammattijärjestön (OAJ) valtakunnallisten selvitysten mukaan eniten uhkatilanteita kuitenkin koetaan varhaiskasvatuksessa.

Kasvatuskeskustelusta apua

Uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkipuinnissa kouluissa on yleisesti käytössä kasvatuskeskusteluksi (KAKE) kutsuttu menettely. Sen on todettu olevan oppilasta aktivoivana parempi ratkaisukeino kuin jälki-istunto.

Kasvatuskeskustelun tavoite on saada lapsi aktiivisesti käsittelemään väkivalta- tai uhkatilannetta. Esimerkiksi Ylöjärven koulussa kasvatuskeskustelu järjestetään jos oppilas on käyttäytynyt väkivaltaisesti, häirinnyt usein oppitunteja, rikkonut koulun sääntöjä tai tehnyt ilkivaltaa.

Ylöjärvellä kasvatuskeskustelu määritellään näin:

”Kasvatuskeskustelussa lapsi joutuu itse sanoittamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Tämä kehittää lapsen itsesäätelyn, toiminnanohjauksen ja ajattelun taitoja. Lapsen on ymmärrettävä, että vain hän itse voi vaikuttaa omaan toimintaansa. Aikuisen tehtävänä on ohjata ja opastaa lasta tähän.”

Keskustelun jälkeen lapsi soittaa kotiin ja kertoo vanhemmalle mitä on tapahtunut ja mitä on keskusteltu. Kotiin lapsi saa vietäväksi keskustelusta tehdyn lomakkeen allekirjoitettavaksi.

Jälki-istuntoa rangaistuksena ei ole Ylöjärvellä kokonaan suljettu pois. Se voidaan määrätä esimerkiksi väkivaltatilanteissa.

Organisaation ilmapiiri kuntoon

Turvallisuusjohtaminen on yksi turvallisen työ- ja opiskeluympäristön peruskivi. Viime vuosien aikana tehdyissä peruskoulujen ja ammattikorkeakoulujen  turvallisuustyötä tutkittaessa on havaittu, etteivät asiat ole ihan parhaassa mallissa.

Turvallisuutta käsittelevässä Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisussa (Varautuva, turvallinen koulu, 2016) Laurean turvallisuusjohtaja Tiina Ranta toteaa, että turvallisuusjohtamisen perusvaatimukset eivät niissä vielä täyty.

– Onnistunut turvallisuustyö vaatii tiedon ja taidon lisäksi ennen kaikkea halua mahdollistaa turvallinen ja viihtyisä oppimis- ja työympäristö. Yksi keino kohti kokonaisvaltaisuutta on mahdollistaa koko kouluyhteisölle väylä ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuteen liittyvistä havainnoista, toteaa Tiina Ranta kirjoituksessaan.

– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pyrkimys luoda koko organisaatioon turvallisuutta tukeva ilmapiiri, jossa johdon esimerkkiä ei voi koskaan korostaa liikaa, turvallisuusjohtaja Tiina Ranta sanoo.

Häirintää eri muodoissaan

Uhka ja väkivalta

Työturvallisuus

Henkilöstön perehdyttäminen